Vertti kertoo: ”Mitä nyt tapahtuu? Auto vetää
hevoskuljetusvaunua ja nyt se pysähtyy tuohon aidan viereen. Ihmiset kulkevat
edestakaisin. Osa seisoskelee. Mitä nyt? Tuleeko se jo monta viikkoa kaivattu
kaveri lopultakin? Mitä? Mitä? Ja tuo yksi ihminen on taas tuon kummallisen
aparaatin kanssa, joka hämärässä aina välillä välähtää kirkkaasti.”
Ihminen on kesäisäntä, jolla on kamera, jossa on salama.
”Uusi poni. Vau! Ihan kuin Sandra! Tervetuloa talliini. Muttei
se ole Sandra! Ja hevonenkin! Suliverko? Ei se voi olla Suliver, koska se
muutti vehreille laitumille aikaisemmin keväällä. Rauha Sulin muistolle.
Ihmiset vievät ne molemmat ala-aitaukseen. Miksei samaan aitaukseen minun
kanssani? Katsotaan. Tulkaa tänne! Nyt
ne juoksevat aitauksessa ja päästävät matkan höyryjä pois.”
”Nyt ihmiset avaavat aitauksen portin ja minä pääsen uusien
kavereiden joukkoon. Käynpä heti tervehtimässä pikku ponia. Mikähän sen
tulokkaan nimi on? Ihmiset hokevat jotakin. Älä potki, senkin iso ketale. Ketale
on sinun nimi ainaskin. Ala-aitaus on minunkin laidun. Karkuun. Tässä on
sinulle omalla takamonollani. Etkä sinäkään osunut. Piirileikkiä. Juoksen sitten
karkuun. Ei osu, vaikka kuinka sinä iso ruskea ketale yrität potkaista. Kyllä
sinä saat puolestani olla pomo, jos vaan heittäydytte kaverikseni. Olen ollut
viikkoja yksin. Meille kaikille kolmelle on täällä oikein hyvin tilaa. Uskokaa
nyt, me olemme lauma. Mahtavaa.”
Sillä tavalla Hepokatin oma poni Vertti kertoi kesätulokkaiden
ensitapaamisesta maatilalla Punkaharjulla. Tulokasponin nimi on Fridaliina,
kutsutaan myös Fridaksi. Tulokashevosen nimi on Helmiina-Kuu ja se jopa löytyy Hippoksen
rekisteristä. Kutsutaan myös Helmiksi.
Vertti jatkaa: ”Meillä täällä Hepokatin maatilalla on
joitakin alkuasukkaita ja paljon tulokkaita, joista kerron lisää, kun pääsen
sinuiksi näiden uusimpien kanssa. Ne alkavat olla jo kavereita muutaman viikon
jälkeen. Hyvin meillä jo menee yhdessä. Viime kesänä uusia tulokkaita olivat
Veikko-vuohi ja osa lampaista. Tänä kesänä on tulossa heinäkuussa vielä ainakin
pieniä juuri syntyneitä kissanpoikasia. Mahtava kesä on tulossa. Iso ja mahtava
lauma on ympärillä. Toivottavasti tulee paljon ihmisiä katsomaan meitä.”
Vertti on syntynyt ja saanut elää koko elämänsä samoissa
maisemissa. Onnellisena. Nuo tulokkaiden potkimiset ovat tavallisia
tutustumisia heppa- ja ponimaailmassa. Kerrotaan. Ohimeneviäkin.
Vertti: ”Ihan näinä päivinä ovat tulossa uudet possut. Lauantaina
tulevat. Muistan kun viime vuonna Pöhkö ja Röhkö tulivat, niin possujen
tuojaihminen kantoi ne niiden karsinaan. Muistan myös kun possut lähtivät
syksyllä lokakuussa, kun aamulla oli vielä pimeää. Silloin niitä ei kantanut
kukaan. Ei jaksanut. Mihinkäköhän ne menivät? Olisivat voineet lähteä jo
aikaisemmin, kun possut tai oikeammin jo tässä vaiheessa siat pääsivät irti ja
talon entinen hevonen Suliver yritti potkaista Pöhkö-possua, kun se puolusti kavioillaan
minua laumani johtajana. Pöhkön sorkat olivat vauhdissa karkumatkalla – voi,
että iso 130 kiloinen sika voi mennäkin niin kovaa vauhtia.”
Vertillä on nyt oikein mukavaa omassa uudessa laumassa
Fridan ja Helmin kanssa. Kesää ja vieraita on mukava odottaa. Aitojen takana on
lisää muuta laumaa. Lauma on positiivinen sana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti