"Kunttarin kohdalla on kuoppia" - Watch out!

Hepokatti. Mikä se on? Se on lapsiystävällinen maalaismiljöö Vaahersalossa Punkaharjulla. Se on myös heinäsirkkojen lajiin kuuluva Idän hepokatti. Mahtavat leuvat. ”Alkavat mahtavan sirityksen heinäkuussa. Kyllä kelpaa käyskennellä laitumella.”, odottaa Vertti-poni. ” Я не знаю” lisäävät tämän kesän possutulokkaat venäjän kielen taitoisina aidan toiselta puolelta. Juniorit eivät tiedä, mikä meno on hepokateilla loppukesästä. ”лето хозяин, чтобы сделать фотографии”, jatkaa karkealla venäjällä.

Miten Hepokattiin pääsee polkupyörällä? Vastaus on, että tietenkin teitä pitkin! Asfalttia on perille asti. Vain sata metriä on hiekkatietä. Ja kunttarin notkelmassa on kuoppia tai reikiä asfaltissa. Syviä. Kuoppia, niin kuin laulussa Valtatie 66:n sanoissa Kolisevan kohdalla on kuoppia.”Kunttarin kohdalla on kuoppia.” ”Varokaa”, sanoo Vertti-poni. ”Watch out, be careful!”, määkäisee Watti-vuohivanhus englanninkielen taitoisena toiselta puolelta aitaa.

Hepokattiin on hyvä pyöräillä: Lappeenrannasta (kuvassa Jari näyttää mallia) ja Joensuusta reilut 130 kilometriä, Imatralta 100 km, Savonlinnasta ja Parikkalasta reilut 30 km ja Kerimäeltä reilut 20 km. Sopiva matka tulee oman kunnon mukaan. Tulosuunta on oman sijainnin mukaan. Kaikkialta muualta on enempi tai vähempi matkaa polkupyörällä. Tai autolla. 

Tässä on raportti Linnunlaulusolan pöntöistä Birdlifen pönttöpongauksen viikonloppuna. Osoitteessa Linnunlaulusola nro 7:ssä ”Tipulan pöntössä” asustaa pikkuvarpusen perhe. Ulko-ovessa lukee ”Pikkuvarpuset”.  Linnunlaulusola nro 9:ssä ”Jasminin pöntössä” asuu sinitiaisen perhe, ovessa ”Sinitiaiset”. Aika monta muutakin perhettä asustelee Linnunlaulusolalla.

Kesäisäntä toivoi kovasti kottaraisia, mutta havaintojen mukaan niitä ei ole näkynyt. ”Se johtuu siitä, että laittoivat pöntöt roikkumaan heiluvina oksista, enkä pääse niihin kiinni”, selvitti pihan paras metsästäjä Viiru-kissa. Tarkkailu jatkuu ja kesäisännän fotoaparaatti on valmiina ikuistamaan senkin tapahtuman jonakin päivänä. Kissa-, kirja- ja kukkatäti-ihminen bongasi pöntöt tarkkaan.

"Pahus! Äkkiä karkuun." kuului hätäinen Viivi-kissan naukaisu ja kaksi hahmoa säntäsi pihan poikki aittaa kohti. Aitan alla oli kissojen turvapaikka kaikenvärisiltä koirilta. "Tämä on elämää", nautti vierailulla ollut Cobra-koira.

Pikku-Veikko viime kesän tulokasesiintyjä tai -näyttelijä

Pikku-Veikko kertoo muisteloita vuoden ajalta Hepokatissa: ”Miun isäni nimi on Veikko. Miulle on kerrottu, että isäni jäi Taipalsaarelle, jossa mie olen syntynyt. Tulin auton takapoksissa tänne Punkaharjulle. Kesäemäntä ihminen oli minua hakemassa kesäisännän kanssa. Jaan karsinan Watti-nimisen mahtailijan kanssa. Tai se ainakin yrittää pomottaa. Miusta on paljon mukavampi kiipeillä kuin olla komennettavana. No olkoon. Miusta talvi oli vähän tylsä. Mie pidän esiintymisestä, mutta ihmisiä, joille voi esiintyä, oli harvakseltaan - ja mie pääsin pitämään näytöksiä vain omalle väelle. Luulen, että ihmiset luulevat, että maatilalla ei ole talvella elämää. Voi voi, aina on elämää. Mahtavia ne kerrat, kun pääsin ulos lumihankeen tepastelemaan.”

Talven jälkeen valon määrä alkoi lisääntyä ja Pikku-Veikko pääsi useinkin ulkoilemaan. 

Pikku-Veikko jatkaa: ”Maisemataululla käynti keväällä kyllä sykäytti. Mahtava paikka. Kesäisantä oli aparaatin kanssa ottamassa kuvia. Tietysti. Laittoivat nimet vieraskirjaankin. Kesäisäntä sanoo, että maisemataulu on hänen neljäs näyttelynsä. On siellä ainakin raamissa joka hetki uusi kuva. Kehityspäällikkö tyttö vei miut ulos. Ympärillä pyöri Sisko-niminen musta koira. Sisko-koira kertoi miulle olevansa töissä. No jaa. Meillä on jokaisella tietysti omat hommat. Miulla on Pikku-Veikon hommat ja Siskolla on Sisko-koiran opastushommat. Ja kesäisäntä häärää aparaatin kanssa. On kuulemma aina pyhäpäivä, kun voi ottaa valokuvia. Arjesta ei ole tietoakaan, sanoo kesäsisäntä.”

Pikku-Veikko on jo ollut joitakin viikkoja ulkoaitauksessa. Talviturkki on vaihtunut kesäturkiksi ja ulkona on mahtava viettää aikaa. Muuttolinnut ovat alkaneet palata – pääskysenkin sanotaan tulleen. Pesäpuuhissa ovat. Pikku-Veikko ja Watti odottavat innolla sitä, että ne pääsisivät uuteen aitaukseen isojen kivien päälle kiipeilemään. Mahtava kesä on tulossa.